Vikakerta

Nainen, 20 v, tapailen + Mies, 23 v, tapailukumppani

Tapahtui 1.3.2014 n. klo 11:15 • Lisätty palveluun 5.4.2014 klo 11:42 eli 35 päivää myöhemmin

Hän matkalla töihin, minä matkalla vanhempia tapaamaan viikonlopuksi. Istuimme kaksistaan pitkänmatkanbussin takapenkillä muuten puolitäydessä autossa lauantai aamupäivänä. Kädet hakeutuvat heti alkumatkasta toistemme reisille ja lopulta, kun matkaa oli vain puolisen tuntia jäljellä ennen kuin hyppäisin pois ja vaihtaisin äitini seuraan, tapailevani mies vaivihkaa heitti penkillä lojuvan takkini syliini ja kuiskasi korvaani ”koita olla hiljaa”. Hän tietää, kuinka fantasioin julkisista paikoista, ja kuinka jo hänen läsnäolo, saati sitten koko alkumatkan silittelevä käsi reidellä, vaikuttaa minuun. Hän taitavasti avasi takkini alla piilossa housujen nappini ja sujautti käden jo läpimärkään pilluuni. Vaikeuksia oli pysyä hiljaa (varsinkaan kun en kovin hiljaista tyyppiä ole), sellaista tahtia sormi vaelsi pillun suun ja klittan välillä. Mies vain kovin viekkaan näköisenä katsoi vieressä virnistellen, kun koitin olla huutamatta ja pitää epätoivoisesti pokerinaaman siltä varalta, että joku kanssa matkustajista sattuisi kääntämään katseensa takapenkille tai tulemaan vessaan bussin taka-osaan. Vaikeaa olla nätisti, mutta äärimmäisen kiihottavaa.

Mikä käsittely! Viimein tultiin siihen pisteeseen, että rukoilin mieheltä pikaista lukittautumista bussin vessaan, jotta saisin hänen paksun peniksen sisääni, mutta matkaa oli liian vähän jäljellä. Olin aivan orgasmin partaalla, kun päätepysäkkini tuli. Kun mies joutui vetämään kätensä pois turvonnelta pillultani ja suukotti hyvästiksi, hädin tuskin pysyin pystyssä, jotta pääsin poistumaan bussista. Mies vain kuiskasi lopuksi, että voitaisiin ottaa tavaksi pienet yhteiset bussiajelut ja paremmalla ajalla.

Ensimmäinen mies, joka on koskaan saannut minut tulemaan. Tällä kertaa niin ei käynyt, mutta taito on selvästi tallella. Bussista poistuttuani ja varmistettuani, että housut olivat kokonaan kiinni, hyppäsin virnistellen bussipysäkillä odottaneen äitini kyytiin. Ajoimme lähikauppaan, jossa yhä tärinöissäni heitin lopulta kaikki ostokset pitkin kaupan lattiaa. Äiti vain ihmetteli, miten nyt noin levottomana olin.

Arvosana neljä, koska pääsin ”kostamaan” vasta parin päivän kuluttua ;)

Jaa tämä tarina: Facebook Sähköposti Lisää palveluja...